Päivitelläänpäs taas aihetta, kun julkisuuteen on tullut uusia kantajia Whippet Health Foundationin sivuille.
Jokin aika sitten oli keskustelu foorumeilla paljon kuvia ja juttuja näistä bully whippeteistä. Olin aika kauhuissani nähdessäni näitä ja rupesin ottamaan enemmän asiasta selvää. Onko todellakin "sekuntikello" jalostus tuonut tämän tullessaan, huh, huh!
Sain luotettavalta taholta varoituksia, että nämä ovat todellakin totta ja ongelma Jenkeissä. Siellä on paljon koiria, jotka kantavat tätä geeniä. Paljon on siellä testattu ja Keski-Euroopassakin on ruvettu testaamaan. Näitä on syntynyt useita jenkkeihin ja 1 asustelee Norjassa. Keski-Euroopassakin on syntynyt 2 pentuetta, joissa on molemmissa ollut bulleja. Molemmissa pentueissa isänä sama uros, joka ei ole jenkkitaustainen, eli tämä ongelma ei ole yksistään Jenkkitaustaisten koirien.
Tästä johtuen päätimme aluksi tutkituttaa Veterinary Diagnostics centerissä narttukoiramme, joita olemme käyttäneet jalostukseen ja joita olemme suunnitelleet jalostuskäyttöön, koska emme todellakaan halua lisätä nopeutta kasvatteihimme tälläistä geeniä kantavien koirien kustannuksella ja tälläisiä koiria jotka tätä geeniä kantavat eivät ole jalostukseen mielestämme tarkoitettuja. Kaikki tutkitut: Sökövintin Sissi, Sökövintin JX-Besame, Sökövintin CD-Ewanda ja Sökövintin EB-Fila saivat normaalin paperit.
Onneksi löytyy vielä koirien omistajia ja kasvattajia, jotka rehellisesti kertovat koiriensa sairauksista julkisesti, eivätkä salaa niitä. Ensimmäinen, eikä todellakaan ainoa "Bully geenin" kantaja on julkisesti laittanut tämän tiedon esille koiransa tietoihin.
Sain luotettavalta taholta varoituksia, että nämä ovat todellakin totta ja ongelma Jenkeissä. Siellä on paljon koiria, jotka kantavat tätä geeniä. Paljon on siellä testattu ja Keski-Euroopassakin on ruvettu testaamaan. Näitä on syntynyt useita jenkkeihin ja 1 asustelee Norjassa. Keski-Euroopassakin on syntynyt 2 pentuetta, joissa on molemmissa ollut bulleja. Molemmissa pentueissa isänä sama uros, joka ei ole jenkkitaustainen, eli tämä ongelma ei ole yksistään Jenkkitaustaisten koirien.
Tästä johtuen päätimme aluksi tutkituttaa Veterinary Diagnostics centerissä narttukoiramme, joita olemme käyttäneet jalostukseen ja joita olemme suunnitelleet jalostuskäyttöön, koska emme todellakaan halua lisätä nopeutta kasvatteihimme tälläistä geeniä kantavien koirien kustannuksella ja tälläisiä koiria jotka tätä geeniä kantavat eivät ole jalostukseen mielestämme tarkoitettuja. Kaikki tutkitut: Sökövintin Sissi, Sökövintin JX-Besame, Sökövintin CD-Ewanda ja Sökövintin EB-Fila saivat normaalin paperit.
Onneksi löytyy vielä koirien omistajia ja kasvattajia, jotka rehellisesti kertovat koiriensa sairauksista julkisesti, eivätkä salaa niitä. Ensimmäinen, eikä todellakaan ainoa "Bully geenin" kantaja on julkisesti laittanut tämän tiedon esille koiransa tietoihin.
Lisää Bulleista Dailymail ja Anzenberger
Näin rehellisesti ja avoimesti kun toimisivat kaikki, olisi tämä kullan arvoista tietoa kaikille rodun kasvattajille. Ei ole kenenkään kasvattajan etu salata sairauksia!
Näin rehellisesti ja avoimesti kun toimisivat kaikki, olisi tämä kullan arvoista tietoa kaikille rodun kasvattajille. Ei ole kenenkään kasvattajan etu salata sairauksia!
Tiedän kokemuksesta, kun rehellisesti toimii tulee "peetä" niskaan ja kunnolla, mutta tulkoot, oli se sen arvoista. Ketään ei käyttänyt jalostukseen tämän kaatumatautiin sairastuneen Sökövintin Exoticin sisaruksia, se on pääasia!
Jokaisella kasvatajalla pitäisi itsellään olla esim. kaatumatautinen koira, niin tulisi tutuksi taudin kanssa ja saisi tuta mitä on elää vakavasti sairaan koiran kanssa, minä tiedän, ei ole helppoa ei. Ehkä tämän kokemuksen jälkeen ajattelisi tulevia pennun ostajia ja ennen kaikkea sitä koiraa ja sitä kaikkea surua ja huolta mitä koiran sairastuminen tuo tullessaan. Aina huoli ja pelko koska se saa kohtauksen ja se tila mikä koiralla on päällä kohtauksen jälkeen ei ole kivaa katseltavaa, kun ei itse kohtauskaan. Ehkä sitten pistäisi arvot uusiksi tai sitten ei ...
Jokaisella kasvatajalla pitäisi itsellään olla esim. kaatumatautinen koira, niin tulisi tutuksi taudin kanssa ja saisi tuta mitä on elää vakavasti sairaan koiran kanssa, minä tiedän, ei ole helppoa ei. Ehkä tämän kokemuksen jälkeen ajattelisi tulevia pennun ostajia ja ennen kaikkea sitä koiraa ja sitä kaikkea surua ja huolta mitä koiran sairastuminen tuo tullessaan. Aina huoli ja pelko koska se saa kohtauksen ja se tila mikä koiralla on päällä kohtauksen jälkeen ei ole kivaa katseltavaa, kun ei itse kohtauskaan. Ehkä sitten pistäisi arvot uusiksi tai sitten ei ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti